perjantai 14. helmikuuta 2014

Viikkoon mahtuu paljon asioita

Huh, millainen viikko on ollut! Ensinnäkin, maanantaina käytiin parin viikon tauon jälkeen koirapuistossa, ja siellä kului aika vanhojen tuttujen kanssa, nimittäin satuttiin samaan aikaan ennestään tutun sileäkarvaisen noutajan Oonan sekä tolleri Mäkiharjun Urban Legendin eli Pepen kanssa. Koirien leikit sujuivat hyvin, mutta nämä mäkkäripojat alkoivat sen verran sinnikkäästi piirittämään Oona-narttua, joten Oona vaihtoi eri aitaukseen "turvaan". Pepen omistaja Iiro nakkeli näille meidän pojanviikareille lumipalloja ja niitähän pojat jaksoivat ilmasta napata kiinni. 

Kasvattajan kautta tuli myös tällä viikolla tietoon mahdollisuus osallistua Oulussa PEVISA-tutkimukseen, eli joukkotarkastukseen ensi viikon torstaina eläinlääkäriasema Animagissa (ent. Akuutti), mutta ajankohta ei taida aikataulullisten ongelmien vuoksi meille sopia näin lyhyellä varoitusajalla. Laitoin kyllä heti kyselyä tuosta joukkotarkastuksesta yhdyshenkilölle sähköpostitse, mutta en ole saanut vastausta. Joten taitaa jäädä tältä kertaa meiltä ohi, mutta näitä on tulossa kyllä muitakin mahdollisuuksia. Messin kanssa aiotaan osallistua PEVISA-tutkimuksiin ja tehdä siis lonkka-kyynär-silmätutkimukset. Tutkimukset olisi hyvä tehdä noin 1,5 - 2-vuoden iässä. Tässä vielä wikipedian kuvaus Pevisasta:
"PEVISA (perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma) on Suomen Kennelliiton hyväksymä ohjelma, jolla pyritään ehkäisemään koirilla esiintyviä erityisen perinnöllisiä vikoja ja sairauksia. Ohjelman tavoitteena on vähentää pääasiassa sellaisten periytyvien vikojen tai sairauksien leviämistä rodun kantaan, jotka alentavat koiran elinkykyä tai -toimintoja tai aiheuttavat koiran elämän laadun alenemisen. Ohjelman pääpaino on ongelmien ennalta ehkäisemisessä."

Pienimuotoisesta koirakuumeesta on myös kärsitty tällä viikolla ja vähän tsekkailtiin walesinspringerspanielin pentueita Oulun lähistöltä, yksi kasvattaja kiinnostui meistä suorastaan niin paljon, että meni jo lupaamaan meille toukokuussa luovutusikään tulevan pentueen parasta ja lupaavinta urosta. Olemme hänen silmin kuulemma kasvattajan unelma pennunostaja, koska olemme aktiivinen perhe ja tarjoamme koiralle virikkeellisen ja rodunomaisen elämän kaikkine harrastuksineen. No, annas kattoo miten tilanne tästä etenee tai eteneekö mitenkään. Mitään ei ole lyöty vielä lukkoon ja hyvin alustavaa kartoitusta olemme tehneet, ilman sen kummempia sitoumuksia suuntaan tai toiseen. Kyllä tämän yhdenkin ADHD-tapauksen kanssa on tekemistä vielä pitkäksi aikaa.

Tokokurssillakin ollaan tällä viikolla käyty, kurssi kestää toukokuun loppupuolelle asti. Meitä edeltävässä ryhmässä tuntia aiemmin on Mäkiharjun Easy way out "Kaapo", ja hänen omistaja Tiina tuli moikkaamaan minua ja Messiä ja katsomaan, miltä Messi tällä hetkellä näyttää. Tiina kehui kovasti Messiä ja kertoi, että Messi on vaikuttanut jo nuorempanakin oikein komealta ja lupaavalta urokselta. Tokossa treenattiin mm. perusasentoa (sivulletuloa edestä) ja seuraamista sekä katsekontaktia. Otettiin myös rivissä tokoliikkeenä  luoksepäästävyys, paikallaolo istuen ja maaten, kun me omistajat käveltiin koirasta pois hallin toiseen päätyyn ja jäimme sinne seisomaan, sekä luoksetulo käskystä pitkältä etäisyydeltä. Messin käyttäytymiseen olen todella tyytyväinen koulutustilanteessa, vaikka Messi onkin välillä "kuumakalle" ja ärsykeherkkä treenien ulkopuolella vapaa-ajalla, niin Messi osaa hyvin yhdistää treenaamisen ja keskittyy siellä ihan eri tavalla, kun tullaan treenihallille. Treeneissä ei seurustella muiden koirien kanssa, ei haistella, ei pyritä lähelle, vaan ollaan hallinnassa. Paikallaolo rivissä sujui todella mallikkaasti tänään, ei ampaissut mihinkään vaikka oli irti ja muut koirat muutaman metrin säteellä.

Tokotreenit. Tässä pieni hengähdystauko.


Viikon kiusallisena yllärinä tuli Messin saama loistartunta eräästä koirakontaktista, mutta onneksi se tuli nopeasti tietoon ja Messi on loishäädetty. Mitään epidemiaa ei ole päässyt syntymään ja toiseen koiraan verrattuna todella vähällä olemme päässeet. Ehkä voi tässä vaiheessa jo huokaista helpotuksesta!

Terveisin Anu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti