Tänään on nuuhkuteltu pikkuruisia viiden viikon ikäisiä koiravauvoja.
Yksi nuoli minun puseron nappia ja nukahti syliin. Toinen puri
sormenpäästä ja kolmas tunkeutui jalkojen väliin. Messillä oli melkoinen
"turvatarkastus" kun kotiin tultiin, taidettiin haista melkoisille
tekstiviesteille. Kävimme siis alustavasti katsomassa cockerspanielipentuetta, ja kyllähän nämä pienet otukset valloittivat sydämen. Avoimin mielin kävimme pentuihin tutustumassa, nähtäväksi jää, tuleeko meille yhtään. Houkutus on kuitenkin suuri!
Jotakin hyödyllistä myös tälle päivälle, nimittäin Messin kulmahampaiden
hammaskiven rapsuttelu sitä varten tarkoitetulla metallisella
välineellä. Ihanasti antaa tuo koiruus itseään käsitellä,
ei mitään ongelmaa! Kita vain auki ja käskysana "PAIKKA", muutamassa
minuutissa hammaskivi pois ja koira melkein nukahti käsittelyyn.
Pääsee NIIN paljon helpommalla kun kotioloissa käsittelee koiran
tarpeelliset toimenpiteet kuin että kiikuttaa eläinlääkäriin.
Eläinlääkärikin tuumasi syksyllä, kun kurkkasi Messin suuhun, että osta
itse väline ja rapsuttele hammaskivi pois. Ei sitä paljoa ollut, kahdessa kulmahampaassa ohut kerros pienellä alueella. Kevyellä otteella lähti kaikki pois.
Orange roan urospentu. |
Terveisin Anu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti