Joskus on tehtävä vaikeita valintoja ja päätöksiä, mutta ehkä ne osoittautuvat oikeiksi jälkikäteen. Tänään oli yksi päätöksenteon paikka, jota piti monelta kantilta pohtia. Tänä aamuna ilmoitettiin yllättäen, että tulevan viikonlopun Muhoksen mejäkokeeseen oli tullut viime tipassa peruutus, kun yksi koira oli äkillisesti loukkaantunut ja koepaikka peruuntui hänen osaltaan. Olimme jonottamassa ensimmäisellä varasijalla, joten meille tarjottiin tänä aamuna koepaikkaa. Asiaa tovin pohdittuani päätin kuitenkin perua paikan enkä ottanut sitä vastaan. Paikka siirtyi jonossa seuraavalle, joka jonotti meidän jälkeen. Kyllä kuitenkin kirpaisi, kun jouduin luovuttamaan paikan toiselle. Ajattelin kuitenkin asiaa järjellä. Painavin syy peruutukseen oli se, ettei olla ehditty kunnolla treenaamaan VOI-jäljen katkokulmaa tällä viikolla, joten ei lähdetä kylmiltään VOI-jäljelle mejäkokeeseen. Katkokulmalla on isoin riski tehdä hukka, joten otetaan mieluummin kunnon treeniä alle. Hyvähän se on tosin jossitella, eihän sitä tiedä miten tuossa kokeessa olisi lopulta käynyt ilman treenaamistakin. Mieluummin kuitenkin varmalta pohjalta osallistun mejäkokeeseen kuin lähden nollatulosta hakemaan. Olisin EHKÄ miettinyt uusiksi, jos olisi luvattu viikonlopulle parempia kelejä. Forecan mukaan lauantaina sataa kaatamalla vettä ja silloin olisi ollut verijälkien veretys. Sunnuntaille foreca lupaa kuivaa ja aurinkoista säätä. Seuraavasta mejäkokeesta ei ole tietoa. Ilmoittautuminen on lähtenyt 14.6 olevaan mejäkokeeseen ja kesäkuun loppupuolella laitan ilmoittautumisen oman harrastusseurani mejäkokeeseen. Alkoi sen verran "polttelemaan" tuo Hailuodon ykköstulos, että tavoitteena olisi saada loput kolme VOI 1 tämän kauden aikana. Kauden huipennus olisi se, jos meillä asuisi kauden lopussa Suomen jälkivalio FI JVA!!! Mutta jos ei tänä kesänä, niin tavoitetta havitellaan sitten kesällä 2016. Aina yhtä askelta lähempänä!
Terveisin Anu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti