Turhaa stressiä painosta, ei se ainakaan noussut ole!

Edellisessä blogikirjoituksessani mainitsin Messin painosta ja arvuuttelin, onkohan paino tällä hetkellä mitä luokkaa. Tammikuun näyttelyssä tuomarilta tuli nimittäin kommenttia, ettei painoa saisi tulla yhtään liikaa. Messin ruokavaliossa ei ole tapahtunut muutoksia pitkään aikaan. Samalla ravinnolla mennään ja samoilla määrillä, mitä aina. Ruokahalu on ollut hyvää. Messi syö Royal Canin Medium Adult, jota saa suurin piirtein annosteluohjeen mukaisesti, ehkä hieman vähemmän mitä suositus ruokapussin kyljessä on. Messi syö kaksi kertaa päivässä ja molemmilla aterioilla menee lisäksi nappuloiden sekaan omega 3+6 ruokaöljyä, joka edesauttaa kauniin ja terveen turkin muodostumista, vähentää karvanlähtöä ja tekee hyvää anturoille varsinkin talvipakkasilla ja lumessa, kun tassut altistuvat kylmälle. Ajottain Messi on saanut pienen määrän kypsennettyä lihaa (sikaa, nautaa, broileria) nappuloiden seassa, mutta nyt olemme pitäneet siinä taukoa ja Messi syö nappulat paljaaltaan. Luita syödään viikottain, ei päivittäin. Lisäksi koulutusnamit (nakkia, lihapullaa) treeneissä viikottain. Painoasiaa pähkäillessäni päätinkin käyttää Messiä tänään tutussa paikassa koirakylpylässä puntarilla, jossa Messi on punnittu loppuvuoden 2014 aikana viimeksi, samalla puntarilla. Messin paino on tällä hetkellä tasan 21kg, kun loppuvuonna paino oli 23kg. Painonpudotus on siis muutamassa kuukaudessa -2kg. Kovasti olemme talven aikana liikkuneet ja aktivoitu Messiä erilaisissa maastoissa, on ollut vapaata juoksemista ja hyppelyä lumihangissa yms. Ehkä tämänhetkinen ravintomäärä on ollut hieman alhainen verrattuna kulutettuun energiaan. Messi käy monta kertaa viikossa pitkillä, monen kilometrin lenkeillä, ja muutenkin ulkoilutetaan useasti päivässä. Tai sitten Messin talvipaino on ollut tänä talvena niukempi mitä aiempina vuosina. Nyt kun paino on tarkasti tiedossa tällä hetkellä, niin taidetaan hieman lisätä ruoka-annosten kokoa lisäravinnon saamiseksi. Myös lihaksiston kehittäminen voisi tuoda painoa lisää. Mielestäni Messi on tällä hetkellä sopivassa "lihassa", hankala itse arvioida onko tuo kahden kilon painonpudotus nyt niin vakava asia vaiko ei. Messi ei tosin ole painanut näin vähän pitkään aikaan, paino on keikkunut aina 22-23kg:n tienoilla. Sorruinkin sitten ostamaan koirakylpylän yhteydessä olevasta "herkkupuodista" Messille herkullisia uusia luita syötäväksi, ostin mm. possunsaparoita (rasvaisia ja savustettuja!), possurullaa ja täytepuruluita. Alkoi niin säälittämään Messin painonlasku :)

Käytiin tänään myös koirapuistossa juoksemassa isossa aitauksessa ja otettiin muutaman päivän myöhässä Messin virallinen 2,5-vuotis poseerauskuva :) Tätä kuvaa kun katsoo, niin ei uskoisi että on karvanlähtöaika! Edelleen on muhkea turkki, vaikka tuntuu että puolet karvamäärästä on tippunut pois ja turkki pölisee edelleen melkoisen paljon. On tästä määrästä vara tippuakin :)

Terveisin Anu

Odottavalla mielellä!

Tämän blogin kirjoitustahti on viime aikoina hieman hiipunut, eniten siitä syystä ettei tällä hetkellä tapahdu oikein mitään erityistä. Elämä Messin kanssa on ollut tasaista ja rauhallista viime aikoina. Tuntuukin siltä, että kaikki koirat ja heidän omistajansa ahertavat talvella halliolosuhteissa, mitä kukin omalla sarallaan treenaten ja viilaten kuntoon, kohti kesäsesonkia. Pikkuhiljaa, kevään edetessä, kaikki kuoriutuvat ulos erilaisiin tapahtumiin ja kesäharrastusten pariin. Minäkin tässä ehdin jo vähän aikaa sitten haaveilemaan kevään ensimmäisten mejätreenien pitämisestä, lämpötilojen oltua pitkä tovi plussan puolella ja lumen sulatessa. Toisin kuitenkin kävi, tuli "takatalvi" maaliskuun lopussa uuden lumipeitteen muodossa ja pakkanen paukahti -17 asteen tuntumaan. Se siitä mejätreenistä sitten! 

Meillä oli viimeinen rallytokotreeni eilen ja rallytokokurssimme siis päättyi. Kaikki alokasluokan ja avoimen luokan kyltit on käyty nyt läpi ja niitä kovasti treenailtu. Messi osaa tehdä kaikki hyvin, mutta minä itse välillä hapuilen kylteissä ja olen epävarmana. Minun kompastuskivi on eniten se, etten ole aina kartalla sen suhteen, missä kylteissä lähdetään heti kylttisuorituksen jälkeen suoraan liikkeelle ja missä kylteissä pysähtymisen ja istumisen kautta. Toinen kompastuskivi on Messin kuonon saaminen pois maasta hajujen perästä. Namipalkkauksella ja paljolla puhumisella Messi on oikeinkin kuuliainen rallytokoilija, mutta heti jos oma otteeni herpaantuu niin noutajalla painuu kuono maahan. Leikkimielisesti olenkin siis päättänyt, että jatkossa laulan Messille jotain höpöhöpö-laulua koko radan aikana niin saan sen kunnolla mukaani radalla ja kuonon irti maasta :) Messille tauotta juttelu nimittäin on parhaiten tepsinyt radalla ja saan puhumisen avulla kuonon irti maasta. Anteeksi siis tulevat kanssakilpailijat, jos laulan alokasluokan radalla esim. tuiki tuiki tähtöstä :) Noutajapainotteista nometoko-kurssia meillä on enää jäljellä yksi kerta ensi viikolla ja myös tämä kurssi päättyy sitten. Hyvää rodunomaista treeniä ollaan saatu tällä kurssilla ja paljon hyödyllistä tietoa.

Odottavalla mielellä olen myös toukokuun alun Oulaisten näyttelyn suhteen, tosin Messille tuli massiivinen karvanlähtöaika ja turkki pölisee ja karvaa tippuu ja tippuu ja tippuu...Taidetaan olla Oulaisissa bikinikunnossa karvattomana, mutta toisaalta Messin rakenne pääsee ehkä paremmin esille "sliipatussa" versiossa. Messin muhkea turkki onkin ehkä hieman hämännyt rakennetta ja esim. tammikuun Raahen näyttelyssä tuomarilta tuli noottia. Tuomari Leni Finne oli sitä mieltä ettei yhtään enempää saisi olla painoa ja hänen näkemyksensä mukaan Messi oli siinä rajoilla, onko painoa sopivasti vai hieman liikaa. Minä en tätä kyllä allekirjoita ja Leni oli meidän näyttelyuralla ensimmäinen tuomari, jonka näkemyksen mukaan Messillä oli ylimääräistä. Messi on rakenteeltaan vankka, raamikas ja luustokas, mutta ei ylipainoinen. Varsinkin nyt kun turkkia lähtee pois, niin sen alta on kuoriutunut hyvinkin solakka tolleri. Minun käsiin kylkiluut tuntuvat tosi hyvin tunnustellessa. Taidan kuitenkin käyttää Messiä lähiaikoina jossakin koirapuntarilla ja tsekata tämänhetkisen painon. Tässä olisi muutenkin tarkoituksena alkaa harrastamaan Messin kanssa enemmän liikuntaa ja kunnon kohotusta. Olen hankkimassa tässä kevään aikana kick biken, ja alan itse sillä kohottamaan omaa kuntoani ja juoksutan samalla Messiä.

Päätavoite meillä on tulevaksi kesäksi hyvin onnistuneet mejäkokeet. Ensi alkuun se yksi puuttuva ykköstulos avoimesta luokasta ja sen jälkeen hyvät suoritukset voittajaluokasta kohti jälkivalion titteliä. Nähtäväksi jää, onko se realistista tämän kesän aikana vai jääkö jotain tavoittelemisen aihetta seuraavallekin mejäkaudelle. Toki myös hyvät näyttelytulokset kesän ajalta ovat toisena tavoitteena.

Terveisin Anu

Maaliskuun harmautta ja litsläts-kelit

Hiihtolomaviikko on polkaistu käyntiin! Mutta missä on hohtavat hanget, auringonpaiste ja kirpakka maaliskuun pakkanen? Tämän hetken sää on nimittäin kaukana tästä. Meillä on tasaisen harmaata, liukasta, märkää ja aurinko pysyttelee sinnikkäästi pilvisen harmaan taivaan "paremmalla puolella". Tiet ovat liukkaita ja rapaisia, koira on likainen ja rapainen, metsät ovat märkiä, meren jään päällä on liukasta ja vettä jään päällä. Nauti siinä sitten ulkoilusta, plaah!

Tänään on pyörähdetty tunteroinen kuitenkin sinnikkäästi meren rannalla ja meren jäällä. Messi touhusi kovasti, toisin sanoen kaivoi kuoppaa rannalla (liekkö jonkun pilkkijän jäljiltä ollut joku kalanraato siellä, sinnikkäästi haisteli samaa kohtaa ja kaivoi ahkerasti), haki keppiä, hyppi kiville ja liukasteli jäällä :)

 Terveisin Anu

Onnistuneet nometreenit, ylpeä omasta noutajastani!

Meillä oli tänään nometoko-kurssimme toinen treenikerta. Aloittelimme tämän illan treenejä hallissa kahdessa eri porukassa, kuten viime kerrallakin. Koirat oli tänään jaettu suurin piirtein puolet ja puolet, ja kummallakin porukalla oli oma vetäjä. Nuoret koirat ja kokemattomat koirat treenasivat perusjuttuja ja harjoittelivat sosiaalista kanssakäymistä ja totuttelivat olemaan nätisti likellä toisiaan, ja tämä toinen porukka, missä olin Messin kanssa, hioimme vähän haastavampia asioita kuntoon. Tänään treenasimme nomeseuraamista ympyrässä, kuljimme siis perätysten ympyrää ja häiriötä tuli siis sekä edestä että takaa, kun molemmissa suunnissa oli koira. Ympyräkävely meni rauhallisissa merkeissä eikä koiria häirinneet edessä etenevä tai takana tuleva koira. Vaihdoimme välillä myös toiseen suuntaan ympyrässä. Kouluttajamme oli ympyrän keskellä ja aiheutti koirille häiriötä mm. heittelemällä pientä palloa ilmaan. Seuraava osa-alue olikin sitten pillikäskyllä istumisen opettaminen. Saimme kouluttajalta pienen lomakkeen / muistilapun, johon oli pilkottu pillikäskyllä istuminen pienemmiksi osa-alueiksi ja myös haastavampi harjoitus; koiran istuessa pillikäskystä, omistaja jatkaakin itse kävelemistä eteenpäin eikä koira saa seurata perässä vaan pitää istua tönöttää paikoillaan ennnenkuin annetaan muu käsky liikkua. Tämä meni meillä yllättävän hyvin, vaikka ei olla pilliä juurikaan aiemmin käytetty. Tämän jälkeen meidät passitettiinkin hallista ulos pihan parkkipaikalle, jossa otettiin luoksetuloa käskystä ja pillillä tehostettuna. Messi oli tässä osiossa ensimmäisenä vuorossa ja istutin Messin yhteen kohtaan ja annoin PAIKKA-käskyn. Sen jälkeen menin monta kymmentä metriä kauemmas ja huusin "TÄNNE". Tässä harjoiteltiin myös pilliä, kun koira aloitti juoksemisen omistajaa kohti, tehostettiin tänne-käskyä vielä puhaltamalla myös pilliin. Messi ei välittänyt pihalla olevista autoista, muista koirista eikä edes tiellä olevasta hevosesta (hevostalleja on treenihallimme naapurissa). Kaikkien käytyä luoksetulo-osio läpi, palasimme takaisin halliin ja siellä otettiin "temppurata" yksitellen. Piti kiertää nomeseuraamisella pinkit muovitötsät pujottelemalla läpi, jonka jälkeen odottikin oma dami maassa ja koiran piti ottaa dami suoraan kävelemisestä suuhun ohikulkiessa tai omistaja sai nostaa damin ja laittaa se koiran suuhun. Sen jälkeen piti kävellä muutama metri nomeseuraamisessa ja koiran piti kantaa damia koko ajan suussa. Sen jälkeen pysähdys, omistaja otti damin pois koiran suusta ja jatkettiin matkaa "houkutusradan" läpi. Houkuttimena oli mm. pallo, köysilelu, rasiallinen kananlihaa ja kaninkarvadami. Koiran piti läpäistä houkutusrata ilman, että se kiinnittäisi houkutuksiin mitään huomiota eikä haistelisi niitä. No, miten Messillä sitten lopulta meni? Tötsäpujottelu hyvin, ei mitään ongelmaa. Ei kiinnittänyt tötsiin huomiota eikä haistellut niitä. Damin kantaminen...joo, ei ottanut sitä suuhun ja vaikka tarjosin sitä omasta kädestänikin niin vähän meinasi rettuuttamiseksi mennä. Tässä vaiheessa luovutin tämän daminkantamis-osion ja jätimme damin maahan, jatkoimme sitten nomeseuraamista ilman damia. Houkutusradalla Messi malttoi jättää kaikki ihanuudet välistä eikä yrittänytkään haistella niitä (tosin minulla oli nakkeja kädessä palkkiona, niin ehkä se keskittyminen meni niihin!). Hieno suoritus kuitenkin kaikkinensa! Lopuksi otettiin kaikki koirat houkutusradan tuntumassa paikallaoloa passiivisessa osiossa, ei siis tehty mitään, seisottiin vain paikoillaan ja koirat istuivat. Koirat olivat toisistaan puolentoista metrin päässä pienessä ympyrässä ja koirien edessä oli niitä houkuttimia. Messin edessä oli kaninkarvadami ja ihan vieressä pieni pallo. Kouluttaja kehui koiria tosi paljon, kaikki oli nuoria uroksia eikä kukaan koira kiinnittänyt toisiinsa mitään huomiota, syvässä hiljaisuudessa vain seistiin.

Summa summarum, kyllä tuo Messi on ihan yhteiskuntakelpoinen kaveri ja sietää häiriötä tosi hyvin! Ei tarvinnut hävetä silmiä päästä tämän ADHD-tapauksen kanssa, ja ainoana tollerina kun olemme kurssilla niin hyvää mainetta tollereillekin, että suoriudutaan yhtä hyvin kuin kultsut ja labbiksetkin :) Damityöskentely on se meidän heikoin lenkki, mutta kaikki muu sujuu häiriönkin alla. Tästä on hyvä jatkaa!

Treenin päätteeksi ostin hallissamme myytävänä olleita uusia dameja kaksi kappaletta Messille. Toinen oli kivan vihreä ja toinen oli valko-lila. Kuvankin niistä otin, mutta kamerani sanoi yhteistyösopimuksensa irti ja tipahti käsistäni lattialle. Kuva jäi sitten kameran sisälle jumiin eikä virta mene enää kameraan päälle. Onneksi oli edullinen peruskamera eikä mikään hypersuper digijärkkäri. Ja onneksi oli oma kamera eikä puolison kallis versio.

Huomenna onkin sitten rallytoko-treenit, kolmas kertamme. Tämä laji on kyllä puraissut minua, ja olen alustavasti katsellut rallytokon kisatarjontaa keväälle / kesälle. Se kuuluisa ensimmäinen koestartti odottaa!

Terveisin Anu

Tollerilenkki

Tänään oli mukava päivä, kun Oulun tollerit - yhdistys järjesti yhteisen tollerilenkin ennalta sovittuna ajankohtana. Paikkana oli Kuivasjärven metsikkö. Olimme metsälenkillä koirien kanssa noin puolitoista tuntia ja kävelimme aika laajan lenkin metsäpolkuja pitkin. Koirat juoksivat vapaana. Mitään isompia konflikteja ei tapahtunut, pientä murinaa kuului urosten keskuudessa ja taisipa pari urosta jahdata paria narttukoiraa aika sinnikkäästi, mutta pakit saivat. Meitä oli noin parikymmentä koiraa siellä, kaikki tollereita mutta mukana oli myös parin tolleriomistajan erirotuisetkin koirat (pari labradorinnoutajaa ja yksi bordercollie). Ohessa pari kuvaa tältä päivältä, kuvat on otettu lenkin jälkeen parkkipaikalla. Kiva yhteensattuma oli, että lenkille tuli sattumalta Messin sisarpuoli Rose. Messillä ja Rosella on sama isä, mutta eri emo. Ikäeroa on noin pari kuukautta. Toispuoleiset nuuskat sisarpuolilla kuvassa, sukua siis kirjaimellisesti :)

Tollerilenkin jälkeen yhteiskuva.

Sisarpuolet Messi ja Rose.

 Terveisin Anu

Lisätty ohjelmaa ja suunnitelmia

Kohdassa "ohjelmaa ja suunnitelmia" kävin lisäämässä kesän aikatauluja. Pahasti näyttää siltä, että moni asia menee päällekkäin samoille viikonlopuille, joten pitää miettiä ja katsoa mihin lopulta osallistumme. Nämä ovat tosiaan alustavia suunnitelmia, tuskin kaikki edes toteutuvat. Kiireinen kesä jälleen tulossa, näköjään :) No, syksyllä voi sitten taas huokaista, kun kesästä on selvitty hengissä läpi!

Meillä kun nuo taipparit siintävät jossakin hamassa tulevaisuudessa, jos edes koskaan niitä lähdetään kokeilemaankaan, niin olen alkanut miettimään "sillä silmällä" ruotsin näyttelytarjontaa. Suomesta Messi ei tule saamaan muotovalion titteliä kolmella sertillä, koska taipparit ei ole läpikäytyinä eikä me todellakaan olla taippari-kunnossa vielä pitkään aikaan. Siksi tuo rajan toinen puoli on alkanut kiinnostamaan, joskos sieltä saisi joskus kolmella sertillä ruotsin näyttelyvalion tittelin. Myöskin se FI JVA eli Suomen jälkivalio on hakusessa, ei väliä minä kesänä sen saa, mutta jatketaan tavoittelemista ensi mejäkaudella 2015!

Terveisin Anu

Treenikuulumisia

Meillä käynnistyi nyt helmikuussa kaksi uutta kurssia: Rallytokon alokasluokan / avoimen luokan tasoinen kurssi sekä Oulun seudun noutajakoirayhdistyksen nometoko-kurssi. Rallytoko aloitettiin jo viime viikolla ja kahden kerran jälkeen olemmekin jo ehtineet käydä kurssilla kaikki alokasluokan kyltit läpi. Ensi kerralla (kolmannella kerralla) siirrymmekin jo avoimen luokan kyltteihin. Rallytokokurssilla on ollut hyvä kouluttaja (Koirakoulu Kisman Katja Sulkala, kurssi on kuitenkin harrastusseurani KAS:in kautta) ja meillä on ollut hyvä porukka kurssilla. Halli on myös hyvä, KAS:in lämmitetty treenihalli tekonurmipohjalla Taskilassa. Halli onkin meille jo ennestään tuttu muiden kurssiemme jälkeen. Messi on ollut innostunut rallytokosta ja tekee kyltit jo tottuneesti. Koska meillä on jo tokopohjaa, ei liikkeiden opetteluun ole mennyt aikaa kun perustat on jo olemassa. Hauskaa on ollut, tämä on sellainen "aivot narikkaan" harrastus leikkimielellä! Messi keskittyy kylttiradalla hyvin eikä muut koirat häiritse Messiä lainkaan, vaikka haukkumista kuuluukin hallin reunoilta. Minulla oli viime kerralla (eilen) Messin kangasboxi mukana hallin reunalla ja kun odoteltiin omaa vuoroa, Messi oli hiljaa omassa boxissaan ja jopa nukkui siellä silmät kiinni maaten, kun muut koirat pitivät elämää :) Messi ehkä rauhoittuukin helpoiten omaan boxiin eikä reagoi mihinkään ympärillä tapahtuvaan. Osaa ottaa lunkisti. 

Nometoko-kurssi on sitten meidän uusi aluevaltaus. Kurssille otettiin 12 koiraa. Kurssilla on selkeä enemmistö vain labbiksia ja kultsuja, meidän ollessa ainoa tolleriedustaja. Ei edes flättejä ollut yhtäkään. Kurssi alkoi tällä viikolla. Kurssi oli jaettu ilmoittautumistietojen ja muiden ennakkotietojen perusteella kahteen ryhmään, taipparit jo läpäisseet ja ei-taipparit läpäisseet (tähän kuuluivat pennut ja vasta-alkajat). Ryhmässä 1 (taipparit läpäisseet) oli kaksi labbista ja kaksi kultsua sekä ME?!? Kouluttaja sanoi, että koska meillä on selkeästi eniten muuta treenitaustaa, aktiivista harrastamista koulutuksen tiimoilta ja mejäkokemustakin, niin Messi oli jaettu tähän kokeneempien ryhmään. Ryhmässä 1 oli siis viisi koiraa ja ryhmään 2 kuuluivat muut seitsemän koiraa. Koko tunti oltiin näissä kahdessa eri porukassa ja kummallakin ryhmällä oli omat kouluttajat. Ensin otettiin passiivista olemista rivissä, koirien piti istua ja olla tekemättä mitään, kun kouluttaja puhui meille omistajille. Tämän jälkeen jokainen omistaja kävi koiransa kanssa tervehtimässä kouluttajaa, joka oli muka nomekokeen tuomari ja häntä piti kätellä. Tässä seurattiin sitä, malttaako koira olla rauhallinen vai alkaako esim. hyppimään vasten "tuomaria". Nämä kaksi osiota meni meillä hyvin. Rivissä levollisena oleminenkin onnistui tosi hyvin, vaikka meidän molemmilla puolilla oli urokset. Sitten otettiin nomeseuraamista pieni rata läpi. Nomeseuraaminen eroaa tokoseuraamisesta siten, että koiran ei pitäisi katsoa omistajaa vaan kävellä omistajan rinnalla katse eteenpäin tai sivuille päin, mutta ei ylös omistajan silmiin päin. Lisäksi, tärkeää tässä nomeseuraamisessa oli se, että omistaja määrää tahdin eikä mennä yhtä reippaasti kuin tokoseuraamisessa, vaan mukaillaan metsässä olemista ja tarkkaillaan ympäristöä. Koira ei saanut alkaa vetämään hihnassa ja etuilemaan, vaan piti kävellä sivulla omistajan tahdissa. Kiellettyä oli myös se, ettei koira saisi haistella maata vaan kuonon piti pysyä ylhäällä. Tämäkin sujui meiltä yllättävän hyvin. Seuraavaksi kouluttaja teki "jäynät" meille ja mentiin sama nomeseuraaminen radalla uudestaan, mutta kunkin ollessa omalla vuorolla radalla, kouluttaja veti tekosorsalla laahausjäljen maahan. Tämä hieman sekoitti pakkaa siten, että Messin ja minun lähtiessä liikkeelle, Messi alkoi ensin haistelemaan jälkeä, mutta pienellä komennuksella malttoi jättää hajun siihen ja jatkettiin matkaa eteenpäin. Kouluttaja kertoi, ettei koira saisi jumittua haistelemaan tosihommissakaan linnun jälkeä, koska metsästäjä voisi esim. ampua edessäpäin linnun ja koiran pitäisi olla "kartalla" että edessäpäinkin saattaa tapahtua ja riistaa pitäisi tippua edestäpäinkin. Viimeisenä osiona otettiin damityöskentelyä ja kouluttaja katsoi koira koiralta mniten noutaminen, palautus ja kiinnipito onnistuu. No, tässä osiossa me vedettiin "hännän huippua" ja oltiin selkeästi heikoimpia. Kerroinkin kouluttajalle meidän haasteet damin kanssa: Messi kuumuu liikaa damista, pitää sitä leikkivälineenä eikä työskentelyvälineenä, palautus on vaihtelevaa ja erilaisilla variaatioilla Messin päivästä ja mielentilasta riippuen ja käskystä pitäminen/kantaminen ei juurikaan onnistu. Totesin myös kouluttajalle, että tämä on selkeästi meidän kompastuskivi, ei olla hirveesti edes treenattu kun on keskitytty muihin lajeihin enemmän. Kouluttaja totesikin sitten ongelmat kuultuamme, että "no, tämä onkin tolleri". Olin kuullut monen tuttuni suusta jo aiemmin, että tollereita pidetään noutajarotujen "mustina lampaina" eikä ehkä arvosteta rotujärjestöjen keskuudessa niin paljon kuin muita noutajarotuja. Tulipahan siis todettua itsekin, että jopa noutajajärjestön sisällä saattaa olla roturasisteja. No, eipä tämä kommentti sinänsä haittaa, tiesin että tällaista on olemassa ja tollerit nyt vaan sattuu olemaan tollereita, joilla ei ehkä ole niin iso työskentelyvietti ja riistavietti kuin enemmän metsästyskäytössä olevilla noutajaroduilla. Kivaa ensimmäisellä kerralla kuitenkin oli ja saatiin paljon hyödyllistä tietoa ja käytännön opetusta.

Näitä molempia kursseja jatkamme maalis-huhtikuun vaihteeseen asti. Nyt ei ole valitettavasti kuvamateriaalia, koska olen ollut yksin kursseilla ilman valokuvaajaa :)

Terveisin Anu